Ensimmäiset kissaulkoilut

Kissani Marilyn rrrrakastaa ulkoilua. Se vonkuu oikeastaan joka päivä ulko-ovella ulos pääsyä, mutta harvemmin sään salliessa sitten aikataulu sallii lähteä kissan kanssa haahuilemaan ulos. Tällä viikolla minulla sattui kuitenkin vapaapäivänä olemaan aikaa joten valjaat päälle ja pihalle. Kun kaivan Vänttisen valjaat kaapista esiin, Marilyn alkaa kehrätä oitis. Pamela jäi talonvahdiksi, se ei niin välitä ulkoilla joten Pamsu saa valjaat päälleen vain silloin kun lähdemme mieheni kanssa yhdessä ulkoiluttamaan karvakavereita.

marilynulkona1

Edellisestä ulkoilusta on aikaa joten aluksihan neiti vaan istua jökötti ja ihmetteli. Emme ehtineet kauaa pällistellä alapihalla kun naapurin koira tuli tervehtimään. On tuo Martsu aika kovis, oli ihan coolisti siinä vaan. Vasta kun koira alkoi haukkumalla pyytämään leikkiä Marilyn nosti karvat pystyyn ja perääntyi puoli metriä taaksepäin.

marilynulkona2

Koiran lähtiessä oltiin taas kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan ja lähdettiin hiippailemaan pitkin pihaa. Samalla vahdattiin puissa lenteleviä pikkulintuja korvat heiluen ja pitihän niitä välillä vaaniakin maha kiinni nurmikossa. Nurmikkoakin piti maistella joka välissä, nam nam.

marilynulkona3

Tuoksuu kesältä!
Tuoksuu kesältä!

Olen vaihtanut valjaiden mukana tulleen hihnan fleksiin. Usein kesällä istahdamme piknikille ja kissat saavat haahuilla siinä ympärillä. Pari metriä ei siis riitä mihinkään. Onneksi löysin kaupasta valjaisiin väriltään sopivan fleksin. Pinkki niin pukee tätä meidän Marilyniä 😉

marilynulkona5

Asumme ihan kivenheiton päästä järvenrannasta, joten kävimme sielläkin. Yleensä veteen kalastamaan syöksyvät linnut ovat kissojen mielestä tosi jänniä seurata.

marilynulkona6

Päivä oli kyllä tosi kaunis ja lämmin!

marilynulkona7

Kotiin päin mennessä harjoiteltiin taas itse kulkemista. Viime kesänä edistyimme tosi hyvin siinä että kissa kävelee mukana sinne minne ollaan menossa. Valjastelun harjoittelun alussa se nimittäin oli sellaista että kissa seisoa jököttää paikoillaan ja mahdollisesti ottaa pari askelta johonkin suuntaan, todennäköisimmin pusikkoon. Pientä valjaista nykimistä yhdessä maanittelevalla äänellä kissan nimen hokemista ja sitten kun kissa lähtee liikkeelle niin kauheasti kehuja, sillä metodilla tässä ollaan opittu jo kulkemaan varsin reippaasti. Pamelalla suurin motivaattori kulkea eteenpäin lienee kuitenkin se että se pelkää jäävänsä yksin kun muut menevät edellä 🙂

marilynulkona8

Pusikossa näkyi erittäin jännittävä saalis jota piti maha nurmikossa vahtia korvat väristen. Pikkuhiljaa pieni peto ryömi kohti tätä pelottavaa vihollista joka paljastui muovipussiksi. Sitten vielä alettiin nykiä valjaista pois sieltä pusikosta. Mikä pettymys.

marilynulkona9

Kotona ovella vastassa oli Pamela joka haisteli ja nuoli siskoansa kovasti että missäs sitä on viimeiset 1,5 tuntia oltu. Marilyn tyhjensi sitten nurmikkoisen mahalaukkunsa valkoiselle matolle ja alkoi pian taas mouruta ulko-ovella että taas tarttis päästä ulos. Huh, kyltymätön.

Seuraa blogia – BloglovinFacebookInstagram

7 thoughts on “Ensimmäiset kissaulkoilut

  1. Ihana! Mun entisistä kissoista kukaan viidestä ei tykännyt olla ulkona, vaikka aina eka keväästä lähtien koitin niitä viedä. Kiipesivät vaan suoraan reittäpitkin hartioille ja kamala mouru päälle. 😀

    1. Ei se ole kaikkien juttu. Marilyn on niin utelias että se kyllä nauttii, kun Pamela on niin kotihiiri että se on aina vähän asenteella ”onks pakko” mutta lähtee kiltisti kyllä mukaan 🙂

  2. Ihanan riemukkaita kuvia! 😀 On se aina niin jännää nähdä pihalla kissa valjaissa, kun siihen ei ole tottunut. Aika hyvin ootte kouluttaneet kissan kulkemaan perässä, en tiennyt että niin voi tehdä 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *