Arizonasta Palm Springsiin

Grand Canyonilta ajoimme perjantaina kohti Flagstaffia, ja yövyimme Bellemontissa Day’s Innissä. Jos Vegasissa pääsi tuntemaan itsensä jotenkin hienommaksikin ihmiseksi, tämä kahden tähden huone palautti meidät taas maan pinnalle. Huone oli vähän kuin Omenahotellit Suomessa, paitsi vielä paljon niukempi. Huone oli pieni kuin mikä eikä sinne mahtunut juuri muuta kuin sänky ja pieni pöytä. Pyyhkeitä oli liian vähän eikä hiustenkuivaajaa ollut lainkaan.

Ei siinä mitään, mutta seinät olivat kuin paperista tehty joten täyteen buukatun hotellin elämisen äänet kuuluivat hyvin selvästi huoneeseen. Kun saavuimme huoneeseen kymmeneltä illalla, siellä haisi hikiseltä vanhalta mieheltä. Unen tuloa odottaessani muistin uutisen siitä kuinka joku mies oli loisinut jonkun kotona pitkiä aikoja niin että oli ollut sängyn alla piilossa aina kun asukas oli kotona. Pakko oli nousta laittamaan valot päälle ja kurkata löhöääkö sängyn alla hikinen äijä. Ei löytynyt, onneksi. Hotellin ohi kulki junarata ja tavarankuljetusjunat soittivat äänekkäästi pilliä joka kerta kun tulivat risteykseen, eli hotellin viereen. Tosi nautinnollinen majoittuminen oli! 😀

Hotla ei tarjonnut aamiaistakaan, ja olimme jo painelemassa viereiseen Mäkkäriin kokeilemaan jotain McMuffinia vai mitä siellä nyt aamulla onkaan, mutta aamupala-aika loppui juuri kun tulimme. Lähdimme sitten tien päälle ja pienen pyrähdyksen jälkeen löysimme 66-tieltä paikan josta sai ihan oikeata aamiaista.

Kokkelia, pekonia ja hash brownia. Ostimme samalla illaksi 6pacin bisseä ja vähän postikortteja.

Arizona on noin 450 mailin päässä Losista. Alue jossa olimme nyt pyörineet, on vuoristoaluetta joten luonto on hyvin eri näköistä kuin Losissa. Los Angelesissa on palmuja ja aika kuivan oloista, Arizonassa on paljon vehreää havumetsää.

Lisäksi poikkesimme matkan varrella Kingmanissa. Mieheni halusi käydä siellä Bootbarn-nimisessä bootsikaupassa. Ei löytynyt sopivia kenkiä eikä sen puoleen asiakaspalveluakaan, neljä myyjää kikatteli kassalla eikä kukaan tullut tarjoamaan apua. Itse yleensä siinä vaiheessa äänestän jaloillani vaikka olisi löytynytkin ostettavaa.

Walmartin vedenhakureissulla shoppasin vähän markettimeikkejä Revlonilta ja Covergirliltä. Covergirlin Outlast Stay Brilliant Glosstinis-kynsilakkojen Nälkäpeli-elokuvakokoelmassa oli niin makeita sävyjä että otin kolme erilaista. Lakat maksoivat vain 2,97$/kpl.

Revlonin Colorstay Moisture Stain osoittautui todella ihanaksi, käyn todellakin hakemassa niitä eri sävyissä lisää. Sen hinta oli 8,97$. Katselin niitä jo Heathrown kentällä himoiten, siellä hinta oli 9£ eli kalliimpi kuin täällä.

Kävimme syömässä pienessä burritopaikassa. Kanaburritoni sisällä ei ollut mitään muuta kuin kuivahkoa kanaa, ei siis kastikkeita tai vihanneksia kuten noissa nyt yleensä on. Mieheni otti california-burriton, jonka sisus oli periaatteessa pyttipannua juustolla. On muuten taas tosi kuuma, korkeimmillaan 109F eli about 42c. Ei paljon ilmastoinnin äärestä auta poistua.

Lauantai oli oikeastaan viimeinen pitkän ajon päivä. Köröttelimme vaille kuusi tuntia Bellemontista Palm Springsiin. Luonto muuttui tosiaan matkan varrella vehreän havupuisesta kuivaan aavikkoon ja lopulta palmuihin.

Tulipas vähän valitusvoittoinen postaus, haha. Mutta sehän kuuluu elämään aina toisinaan, lomallakin. Mutta hei, sunnuntaina menimme taas shoppailemaan outletostarille!

2 thoughts on “Arizonasta Palm Springsiin

  1. Mä en oo onneks koskaan haistellu vanhaa hikistä miestä 😀 Ai kauheet, aattele jos se ois oikeeti ollu siellä alla ….

    Ihania ostoksia oot taas tehny <3 Kelpais mullekkin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *